history header left
history header right

Historia & kulttuuri

Raja on rikkautta

Kun Suomi siirtyi Ruotsin alaisuudesta Venäjän vallan alle 1809, ikivanha kulttuurialue jakautui kahtia. Rajan myötä monet jokivarren kylät, joilla oli asutusta molemmilla rannoilla, jakautuvat kahdeksi kyläksi. Tästä on muistona kylien samantapaiset nimet, joista länsirannan puolella monet ovat ruotsalaistuneet. Niinpä esimerkiksi Karunki on Ruotsin puolella Karungi ja Juoksenki on Juoksengi.

Raja käynnisti erilaisen kehityksen eri rannoille, mutta vaikean siirtymäkauden jälkeen tilanne tasoittui ja kulttuurin yhtenäisyys on edelleen olemassa. Yksi tärkeimmistä yhdistävistä tekijöistä on yhteinen kieli, suomi ja meänkieli. Myös sukulaisuussuhteet ylittävät valtakunnanrajan ja nykyäänkin rajan ylittävät avioliitot ovat melko tavallisia.

Raja koetaan rikkaudeksi, ja olennaiseksi osaksi paikalliskulttuuria ja identiteettiä. Yhteistyöhankkeet sekä rajamuodollisuuksien väheneminen ovat lisänneet ihmisten liikkumista joen yli. Joesta on pyritty tekemään yhdistävää, ei erottavaa tekijää.

Tästä voit lukea miten asukkaat hyödyntävät rajaa.

Historia

Tornion kaupunki on tärkein Suomen ja Ruotsin välinen rajanylityspaikka. Se on Tornionjokilaakson keskus ja saanut nimensä Tornionjoen mukaan. Nykykäsityksen mukaan nimi sisältää vanhan sotakeihästä tarkoittavan sanan ’tornio’. Kustaa II Adolf antoi Torniolle kaupunkioikeudet 1621 ja se oli perustamisaikaan maailman pohjoisin kaupunki. Siitä kasvoi pohjoisen suurin kaupankäynnin keskus.

Menetettyään Tornion Suomen sodan seurauksena 1809 Ruotsi halusi omalle puolelle rajaa korvaavan kaupungin. Alkuun Tornion seuraajaksi perustettiin Karl Johan -niminen kauppapaikka vuonna 1812. Se sijaitsi Nikkalassa noin 14 kilometriä Tornionjoen suulta lounaaseen. Se oli kuitenkin liian kaukana vanhalta kauppa-alueelta, joten kauppapaikka siirrettiin porvarien vaatimuksesta Tornionjoen länsirannalle Haaparannan (Haparanda) kylään vuonna 1827. Alunperin seitsemästä maatilasta koostunut kylä sai kaupunkioikeudet vuonna 1842 ja Haaparannan kaupunki syntyi.

Nämä kaksi naapurikaupunkia muodostavat nykyään maailmankin mittakaavassa erityislaatuisen kaksoiskaupungin HaparandaTornio. Niillä on rajatonta yhteistyötä monilla eri osa-alueilla ja jopa yhteinen keskusta.


Tornionlaakson kulttuuri

Tornionlaaksolaisen väestön juuret ovat Länsi- ja Itä-Suomessa, Savossa, Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa, mutta myös saamelaisuudessa: näinpä tornionlaaksolainen kulttuuri on monikielinen ja monikulttuurinen, rikas ja omintakeinen.

Luonnonkaunis Tornionlaakso on maantieteellinen ja kulttuurinen alue Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa. Tornionlaaksoa hallitsee vapaana virtaava Tornionjoki eli Väylä. Alue on viljavaa ja täynnä luonnon aarteita: kaloja, riistaa, marjamaita – ei siis ihme että se on Pohjois-Suomen varhaisimmin pysyvästi asuttua aluetta. Vanhin tunnettu merkki ihmisestä Tornionlaaksossa on asuinalue Pajalan Aareassa, joka ajoittuu jopa 10 000 vuoden päähän.

Tornionlaakson kulttuuriympäristöön kuuluvat niin Perämeren pohjukan historialliset kaupungit ja vehmas jokilaakso peräpohjalaisine pihapiireineen kuin Pallaksen ja Ylläksen jylhät tunturimaisemat. Kiinteitä muinaisjäännöksiä tunnetaan alueelta runsaasti, ja vanhimmat kylät ovat vakiintuneet nykyisille paikoilleen jo varhaisella keskiajalla. Aikain saatossa Tornionlaaksolainen kulttuurimaisema on säilyttänyt hyvin sille ominaiset piirteensä.

HaparandaTornion lisäksi Tornionlaakson muita merkittäviä keskuksia ovat Kiiruna, Ylitornio ja Övertorneå sekä Pello. Huomattava on myös Ylläksen matkailukeskus Äkäslompolon ja Ylläsjärven kylissä Kolarin kunnassa.

Meänmaa ja meänkieli

Ruotsissa Tornionlaakson aluetta kutsutaan myös nimellä Meänmaa: siellä Tornionlaakson asukkailla on vähemmistöstatus, ja murteella, meänkielellä, on vähemmistökielen asema. Ruotsissa meänkielen viralliset hallintoalueet ovat Haaparanta, Jällivaara, Kalix, Kiiruna, Pajala ja Övertorneå.

Meänmaalla on oma kansallispäivä 15. heinäkuuta, sekä oma lippu, Meänmaan flaku. Meänmaalaiset kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan alueen yhteisistä asioista Meän tinkereille. Meänkieltä ja -kulttuuria edistämään on perustettu yhdistys Meänmaan-Tinkerit.

Esimerkkejä meänkielisistä sanoista:
freistata = kokeilla, yrittää
jopata = salakuljettaa
kläppi = lapsi
kahveli = haarukka
hantuuki = pyyhe

Lue lisää:
http://www.meanmaa.net/
http://meankielensanakirja.com/fi/about
https://www.kielikello.fi/-/meankieli-yksi-ruotsin-vahemmistokielista